Parin viikon ajan oli tarkoitus syödä pääasiassa pussikeittoja, jotta keho ei unohda tavoitetta rasvan vähentämisestä. Sen tiesin jo etukäteen, että juhlia on tulossa, enkä aikonutkaan sinne pussikeittojani mukana kuljettaa. Samoihin aikoihin sain kuin sainkin ’puhtaat paperit’ työterveyshuollosta liikkumisen suhteen, ja pikku hiljaa pystyn jatkamaan säännöllistä liikkumista. Siinäpä se pussikeittokuuri jäi alkuperäisestä karusta ohjelmastaan, sillä eihän sillä energiamäärällä jaksa käydä kuin istumatyössä.
Söin siis pussikeittojen lisäksi vihanneksia ja kasviksia, tonnikalaa ja raejuustoa, ja pienet pyrähdykset trampoliinilla ja rullaluistimilla tuntuivat hyvältä. Itse asiassa koko kevennetty ruokailukuvio ja kevyt liikunta tuntuivat hyvältä, kuin olisin menossa kohti normioloja.
Vielä paremmalta selkeästi keveämpään suuntaan ruokailu on tuntunut viime viikonvaihteen jälkeen kun tuli pienellä viikonloppumatkalla syötyä hampurilainen ja toisena päivänä pizzaa. Olo on ollut karsea noiden ’herkkujen’ jälkeen, ja maha potkupallona ja kipeänä. Eipä ole vaikea palata kevennettyyn ruokavalioon, joka oikeastaan taka-ajatuksena alkaa ehkä tuntumaan siltä oikealta ja nyt löytyneeltä omalta, mieluisalta ruokavaliolta. Pussikeitot saivat minut löytämään rutkasti kevennetyn ja kasvispainotteisemman ruokavalion, johon en olisi viilaamalla entistä ruokavaliotani päässyt – vaikka suunta oikea olikin.
Nyt pitää toivoa, että ystävät, sukulaiset ja tuttavat, joiden luona kesälomalla tulee käytyä, ymmärtävät, jos kakku- tai pullapala, pizzaviipale tai makkarapiirakan palanen ei tule syötyä kokonaan tai sellaisesta kokonaan kieltäydyn. Jäätelöpallo silloin tällöin kyllä uppoaa, varsinkin jos nuo lämpimämmät kesäsäät jatkuisivat sitten juhannuksen tienoillakin.
Aurinkoisia ajatuksia!
Lomalla tässä on meikäläinenki ollu, eikä niin aktiivisesti koneen ääressä – tarkotus nyt taas tiivistää vähän tahtia bloggaamisessa.
Pussikeitot hirvitti T. Leinosta ihan turhaan, se oli mulle varmaan ihan hyvä setti tuolla tavalla tuunattuna. Töissä on edelleen jäljillä muutama pussi, ja niistä saa hyvän välipalan päivään, jos ei ole muuta syömistä mukana – ettei sitten tulisi pullapöydästä rohmuttua nälkäänsä. Paremmat ravintoarvot näissä pussikeitoissa on kuin kuppi kuumaa -tyyppisissä ratkaisuissa.
Leilalle hatunnosto, sulla on ollu rivakka meininki, ihan upee juttu!
Mutta toki sitä kuulisi muidenkin meiningistä, että oisi vähän sitä ns. vertaistukea täälläkin. Tosin Kainuun Liikunnalla Marjaana ja Heikki ovat olleet aivan mahtivasti apuna niin käytännön hommissa kuin henkisestikin!
Leila kiitteli, että tavoitteet lähenee. Mutta ei tämä blogi ihan vakuuta. Blogia päivittää vain Katja, ovatko muut kokonaan luovuttaneet? Tavoitteet tuntuvat jääneen lähinnä toiveiksi ilman konkreettistä tulosta.
Hirvitti tuo lisäainekeitto- eli pussikeittokuuri. Ne on hirveän makuisia litkuja eivätkä takuulla terveellisiä. Keitot voi keitellä itse ja panna pakkaseen.
Hyvä, että asiat etenee ja tavoitteet lähenee Kunnon Kapinaan mukaan lähtijöillä. Pieni repsahdus ei liene vaarallista kunhan se ei ole pysyvää. Minulla Kapina tavoitteineen on entisestään lisännyt liikkumista ja intoa siihen. Juoksin kesäkuun 10. Työvoimatalon kympin 30 asteen helteessä. Seuraava kymppi oli kunniakierros Vaalassa vesisateessa. Juhannuskin meni liikunnan parissa kansallispuiston maisemissa. Puolimaraton lähenee. Juoksen sen työkavereidenik anssa joko Vuokatissa tai Levillä. Ilokseni painokin on pudonnut ja olen saanut innostettua myös muita liikunnan pariin. Tsemppiä kaikille.