Formula 1 VPN-Suomi

Luokittelematon

Täsmästi omaan tahtiin

16.08.2011, Katja

Viime torstaina (18.8.) kuuntelin kävelylenkillä radiosta Hyvinvointi-iltaa, jossa keskusteltiin ravinnon vaikutuksesta kehoon ja hyvinvointiin. Parituntinen keskustelu pureutui suurilta osin myös hiilihydraatteihin ja proteiineihin. Ensin mainittua pyrittiin välttelemään ja toiseksi mainittua nauttimaan oikeassa muodossa.

Ohjelmassa asiantuntijoina olivat keskustelemassa ravitsemustieteen professori, elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Fogelholm ehdotti uutta terminologiaa kun puhutaan hiilihydraattien leikkaamisesta ruokavaliosta. Hänen mukaansa pitäisi lanseerata termi täsmäkarppaaminen, jossa hiilihydraattien vähentäminen kohdistuisi terveyden kannalta huonoihin hiilihydraatteihin, kuten sokereihin, valkoisiin viljoihin ja muihin nopeisiin hiilihydraatteihin. Tunnistin itseni täsmäkarppaajaksi, sillä hiilihydraateista en halua luopua kokoaan, koska haluan jatkaa liikuntaharrastuksiani. Hyvinvointi-illankaan asiantuntijat tienneet yhtään pitkäaikaista tutkimusta, jossa tiedettäisiin kuinka esimerkiksi vuosien hiilihydraatiton ruokavalio vaikuttaa kehoon ja hyvinvointiin.

Karppaamisella tosin on tuonkin keskustelun perusteella kiistattomia etuja, sillä paino putoaa nopeasti ja rasvaa lähtee vyötäröltä hieman enemmän kuin pelkällä vähärasvaisella dieetillä. Mutta viralliseksi ruokavalioksi hiilihydraatittomuutta ei voida suositella tutkimustiedon puuttuessa. Eikäpä karppaaminen kaikille sopisikaan – radio-ohjelmassa pois luettiin I-tyypin diabetesta sairastavat, ummetuksesta tai munuaisvaivoista kärsivät, lapset ja raskaana olevat.

Proteiineja puolestaan pitäisi saada etenkin kasvikunnasta, sillä enimmäkseen proteiininsa punaisesta lihasta saavat ovat alttiimpia syövälle, diabetekselle ja sydäntaudeille. Ja esimerkiksi lihaskuntoharjoittelun jälkeen keho tarvitsisi proteiinia melko pian harjoituksen jälkeen. Ruokatiedon nettisivulla asiaan perehtyessäni, hoksasin, että myös suosimani rasvaton maito on hyvä proteiinin lähde. Proteiinia pitäisi saada päivässä 0,8 grammaa painokiloa kohden.  Samalla nettisivulla muuten kerrotaan hiilihydraateista, joihin luetaan sokerit, tärkkelykset ja ravintokuidut. Hiilihydraateista elimistössä muodostuu glukoosia, joka on ainoa energianlähde, jota aivot voivat käyttää. Glukoosia muodostuu myös proteiineista, jos sitä ei saa kehon tarpeeseen riittävästi hiilihydraateista – tosin Suomen Olympiakomitean nettisivulla Ravintofysiologian pikakurssi tuodaan esille se, että jos keho joutuu muodostamaan glykoosia proteiinista, kuluttaa ja tuhoaa se lihaskudosta.

Jos tästä nyt mitään ymmärrän, niin tarvitsen hiilihydraatteja liikuntaharrastuksiini enkä jätä niitä kokonaan ruokavaliostani pois. Mutta vähentyneet ne ovat ja rutkasti – tuossa yksi päivä tuli syötyä monen viikon jälkeen pasta-annos, mikä jätti jälkeensä turvonneen olon, janon ja liekö pään jomotuskin ollut samoja oireita. Suhteeni hiilihydraatteihin on muuttunut huomattavasti vajaassa puolessa vuodessa, Fogelholmin lanseeraaman täsmäkarppauksen merkeissä.

Olin ensialkuun hieman kärsimätön tulosten suhteen – paino ei ole tippunut niin nopeasti kuin odotin tai kuvittelin, kun aloin ruokavaliota rukata ja liikkua entistä säännöllisemmin. Mutta kuten tuolla aikaisemmin blogissa tuli todettua, olo on rauhallinen ja kehoanikin olen oppinut kuuntelemaan tarkemmin. Keho ja psyyke ovat vaatineet aikansa, mutta toivottavasti se tuottaa tulostakin. Yksi päämäärä Kunnon Kapinassa kun on elintapojen parantaminen pitkässä juoksussakin.

Yksi asia, mikä jäi ikävästi kaikumaan mieleen Hyvinvointi-illan keskustelusta oli se, että monesta syöpämuodosta on isompi todennäköisyys parantua kuin säilyttää hoikentunut olemuksensa painoa pudotettuaan. Haluaisin olla poikkeus tuossa todellisuudessa.

Syyskuun välimittaus jännittää, vaikka ei vielä niin paljon kuin elokuun viimeisenä perjantaina tanssittava leikkimielinen kilpailu Raatihuoneentorilla, missä olen ammattilaisen Hannu Korhosen parina. Muita kapinalaisia varmaan näen sitten välimittauksessa torilla – tsemppiä kaikille!


Yksi vastaus

  1. t.leinonen sanoo:

    Tässä oli paljon mielenkiintoista asiaa hiilihydraateista ja tuosta niin muodikkaasta karppauksesta. Jotenkin se hiilihydraatittomuus minuakin tökkii, ja itse olen äskettäin vaihtanut leivän tosi rukiiseen – ja voi kun se onkin maukasta! Mutta vain pala kerrallaan. Leipähyllyllä on runsaudenpula, kyllä sieltä oman lempparinsa löytää.

    Edelleen muut kapinoijat pysyvät hiljaa. Onko heiltä ylläri tulossa vai mistä tämä hiljaisuus kertoo…?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *